Molemmat formaatit luetaan
Suomessa liikkuu kahta lajia. Peppol BIS Billing 3.0 on UBL 2.1 eurooppalaisen EN 16931 -standardin mukaan — sen tämä työkalu lukee, samoin kuin saksalaisen XRechnungin ja norjalaisen EHF:n.
Finvoice 3.0 on pankkiverkon oma suomalainen formaatti, eikä se ole EN 16931. Nyt sekin luetaan. Aiemmin tällä sivulla luki, ettei sitä lueta; se on nyt tehty, ja tämä kappale on päivitetty samalla.
Kolme kohtaa, jotka menevät helposti pieleen — ja siksi ne on tehty erikseen:
- Päivämäärät ovat CCYYMMDD (20260304), eivät ISO-muotoa. ISO:na luettuna tulos on tyhjä päivä, ja tyhjä päivä näyttää kirjanpidossa siltä kuin laskussa ei olisi päivämäärää lainkaan.
- Viitenumero on EpiDetails-osassa, ja suomalaisen pankin tiliotteella näkyy juuri se — ei laskun numero. Sen tarkiste lasketaan täällä: väärä numero ei kaada maksua, vaan raha tulee perille ilman että se kohdistuu laskulle, ja muistutus lähtee silti.
- Yleinen verokanta on 25,5 % (9/2024 alkaen). Kokonaislukuna käsiteltynä siitä tulee 25 % tai 26 % — molemmat väärin, ja molemmat näyttävät aivan tavallisilta verokannoilta.
Y-tunnus on osoite, ei nimi
Peppol reitittää Y-tunnuksella. Se ei ole tieto, jonka vastaanottaja lukee — se on toimitusosoite verkossa.
Ero näkyy silloin kun yksi numero on väärin. Väärä ALV-numero laskun tekstissä: asiakas saa laskun ja huomaa, että jokin ei täsmää. Väärä Y-tunnus osoitteessa: lasku ei tule perille lainkaan — ja sen huomaa muutama päivä myöhemmin, puhelussa maksusta joka ei koskaan lähtenyt.
Tarkistenumeron voi laskea ilman verkkoa: painot 7, 9, 10, 5, 8, 4, 2 ja modulo 11. ALV-numero on sama numero FI-etuliitteellä, joten tarkistus pätee molemmissa. Jos se ei täsmää, sanomme sen — ja kummasta osapuolesta on kyse.
Viitenumero kuuluu omaan sarakkeeseensa
Viitenumero ei ole laskun numero. Se on maksuviite (BT-83), jolla toimittaja kohdistaa avoimet saatavansa. Jos siihen laittaa laskun numeron tai jättää sen pois, syntyy maksu jota ei kohdisteta automaattisesti toisessa päässä.
Siksi se saa oman sarakkeensa, erillään laskun numerosta. Sama koskee norjalaista KID:iä ja ruotsalaista OCR-numeroa — sama viite, eri maa.
Mitä taulukkoon tulee
Yksi rivi per lasku: numero, päivä, eräpäivä, toimittaja ja Y-tunnus, asiakas, valuutta, veroton summa, ALV eriteltynä kannoittain (25,5 %, 14 %, 10 %, 0 %), yhteensä, tositelaji ja viitenumero. Hyvityslaskuissa summa on sellaisena kuin se on tositteella, merkittynä hyvityslaskuksi ja viittauksella siihen laskuun jota se korjaa. Yhteissummissa ne vähennetään, ei lisätä.
Summat luetaan XML:stä, ei lasketa takaisin yksikköhinnoista. Ero merkitsee juuri silloin kun sillä on väliä: jos laskulla on senttipyöristys, taulukossa on se pyöristys — ei uusi, jonka me olisimme keksineet.
Lataus on .xlsx ja aukeaa Excelissä, LibreOfficessa tai Google Sheetsissä.
CSV on myös, jos tieto jatkaa kirjanpito-ohjelmaan.
Mitään ei lähetetä
Tiedostot luetaan omassa selaimessasi. Ei «siirretään turvallisesti» — ei siirretä lainkaan, ja sen voi tarkistaa itse: avaa kehittäjätyökalujen Verkko-välilehti ja raahaa lasku sisään. Yhtään pyyntöä ei lähde. Ensimmäisen latauksen jälkeen sivu toimii myös ilman verkkoa.
Kokeile
Raahaa tiedostot etusivulle — enintään 10 laskua per vienti ja 20 päivässä, ilmaiseksi ja ilman tiliä. Yhden laskun tarkistamiseen on tarkistussivu.